{"id":7285,"date":"2025-01-22T08:39:23","date_gmt":"2025-01-22T06:39:23","guid":{"rendered":"https:\/\/fotografiska.ee\/?page_id=7285"},"modified":"2025-01-23T20:11:30","modified_gmt":"2025-01-23T18:11:30","slug":"lembit-peegel-kangelane-fi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/lembit-peegel-kangelane-fi\/","title":{"rendered":"Lembit Peegel Kangelane Fi"},"content":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4isin\u00e4 virolaisina urheilusankareina voidaan ehdottomasti pit\u00e4\u00e4 1800- ja 1900-luvun taitteen voimamiesten sukupolvea, etunen\u00e4ss\u00e4 Georg Lurichia, Aleksander Abergia ja Georg Hackenschmidtia, jotka olivat suorastaan satumaisen kuuluisia. 1900-luvulle tultaessa oli jo luonnollista, ett\u00e4 jokaisella vuosikymmenell\u00e4 oli omat urheilusankarinsa. Painin kaksinkertaisen olympiavoittajan Kristjan Palusalun voitot saivat paljon n\u00e4kyvyytt\u00e4, sill\u00e4 vuoden 1936 olympialaisten j\u00e4lkeen j\u00e4rjestettiin Viron halki kulkenut junakiertue, jonka varrella pidettiin useita juhlavastaanottoja.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Urheilusankarien rooli on my\u00f6s muuttunut. Neuvostoaikana huippu-urheilijoilla oli esikuvina toisaalta muodollinen ja toisaalta ep\u00e4muodollinen asema. Toisaalta heid\u00e4n saavutuksensa olivat suurimperiumin vallanpit\u00e4jille erinomainen keino osoittaa ulkomaailmalle, mihin neuvostoihmiset pystyv\u00e4t. Toisaalta taas huippu-urheilijat Lurichin ajoista alkaen vaalivat kansallista omanarvontuntoa ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Laulavan vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 1980-luvun lopulla urheilusankareihin kytkeytyv\u00e4 kansallinen narratiivi sel\u00e4tti valtiolliset paineet. Sen lis\u00e4ksi Virossa tapahtui jotakin ep\u00e4tavallista, nimitt\u00e4in naisurheilijasta, ratapy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 Erika Salum\u00e4est\u00e4 tuli maan merkitt\u00e4vin urheilut\u00e4hti. Tuon ajan yhteiskunnan j\u00e4nnitteinen ilmapiiri suorastaan vaati Erika Salum\u00e4en kaltaista esikuvaa. Salum\u00e4en rooli urheilusankarina s\u00e4ilyi aikakaudesta toiseen. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen olympiakultansa vuonna 1988 rohkaisi kansaa irtautumaan miehitt\u00e4j\u00e4suurvallan otteesta ja toinen kulta, vuonna 1992, vahvisti uudestaan pienen maan asemaa itsen\u00e4isen\u00e4 valtiona.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Virossa urheilusankarien rooli on muuttunut aikojen saatossa ja noussut viime vuosikymmenin\u00e4 uudelle tasolle. Nyky-yhteiskunnassa huippu-urheilijat, kuten olympiavoittajat Kristina \u0160migun-V\u00e4hi, Erki Nool ja Gerd Kanter, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llisyyden vahvistajina. He my\u00f6s edustavat urheilun korkeampia ja laajempia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4: liikuntakulttuurin kehitt\u00e4mist\u00e4 ja nuorten innostamista urheilun pariin.&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4isin\u00e4 virolaisina urheilusankareina voidaan ehdottomasti pit\u00e4\u00e4 1800- ja 1900-luvun taitteen voimamiesten sukupolvea, etunen\u00e4ss\u00e4 Georg Lurichia, Aleksander Abergia ja Georg Hackenschmidtia, jotka olivat suorastaan satumaisen kuuluisia. 1900-luvulle tultaessa oli jo luonnollista, ett\u00e4 jokaisella vuosikymmenell\u00e4 oli omat urheilusankarinsa. Painin kaksinkertaisen olympiavoittajan Kristjan Palusalun voitot saivat paljon n\u00e4kyvyytt\u00e4, sill\u00e4 vuoden 1936 olympialaisten j\u00e4lkeen j\u00e4rjestettiin Viron halki kulkenut junakiertue, [&hellip;]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-7285","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7285"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7285"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7304,"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7285\/revisions\/7304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}