Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Neuvostoliiton urheilupolitiikan t\u00e4rkeimpi\u00e4 tavoitteita oli juurruttaa massaurheilutapahtumat yleiseksi kansanhuviksi. T\u00e4llainen kulttuurinen vaikuttaminen oli vallanpit\u00e4jien (apu)v\u00e4line yksil\u00f6iden pit\u00e4miseksi yhteiskunnan raameissa. Viron tunnetuimman hiihtotapahtuman Tarton hiihtomaratonin idea ei kuitenkaan syntynyt vallan kabineteissa, vaan tapahtuma sai alkunsa kolmen miehen \u2013 Herbert Abelin, J\u00fcri-Hain Kaljuston ja T\u00f5nu Luigen \u2013 ajatuksesta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Virossa samankaltainen hiihtotapahtuma muin Ruotsin Vasaloppet. <\/p>\n\n\n\n
Emajoen j\u00e4\u00e4lt\u00e4 startannut, parin sadan osallistujan hiihtotapahtuma kasvoi nopeasti 1980-luvulla. Mainonnan, toimivien j\u00e4rjestelyiden ja hiihtomaratonin hyv\u00e4n maineen ansioista tapahtuman osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 moninkertaistui puolessa vuosikymmeness\u00e4. Ilmoittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4lle jouduttiin laittamaan yl\u00e4raja, 12\u202f000. Suuren osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4n ansiosta hiihtomaratonista on tullut statussymboli eik\u00e4 se ole tavallinen kansanurheilutapahtuma. <\/p>\n\n\n\n
Tarton hiihtomaraton on Virossa niin suosittu ja sit\u00e4 on j\u00e4rjestetty niin kauan, ett\u00e4 virolaisille se on jo synonyymi sanalle massaurheilutapahtuma. Tarton hiihtomaratonin j\u00e4rjest\u00e4minen ei katkennut edes Viron uudelleen itsen\u00e4istymiseen, johon tyss\u00e4si monen muun kansanurheilutapahtuman taival. Tarton maratonia on my\u00f6s ihannoitu kansallisessa hengess\u00e4 ja se on saanut kutsumanimet \u201durheilukansan laulujuhlat\u201d ja \u201dtalviset laulujuhlat\u201d. <\/p>\n\n\n\n
Tarton hiihtomaraton sai 1900-luvun lopulla karistettua pois neuvostoideologian keskittym\u00e4ll\u00e4 urheiluun. Nykyinen hiihtomaraton on monipuolinen liikuntatapahtuma. Huippu-urheilijoiden kilpailujen rinnalla siell\u00e4 on tarjolla liikuntaa eri-ik\u00e4isille ja eritasoisille liikkujille. <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Neuvostoliiton urheilupolitiikan t\u00e4rkeimpi\u00e4 tavoitteita oli juurruttaa massaurheilutapahtumat yleiseksi kansanhuviksi. T\u00e4llainen kulttuurinen vaikuttaminen oli vallanpit\u00e4jien (apu)v\u00e4line yksil\u00f6iden pit\u00e4miseksi yhteiskunnan raameissa. Viron tunnetuimman hiihtotapahtuman Tarton hiihtomaratonin idea ei kuitenkaan syntynyt vallan kabineteissa, vaan tapahtuma sai alkunsa kolmen miehen \u2013 Herbert Abelin, J\u00fcri-Hain Kaljuston ja T\u00f5nu Luigen \u2013 ajatuksesta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Virossa samankaltainen hiihtotapahtuma muin Ruotsin […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-7273","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7273"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7273"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7273\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7312,"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7273\/revisions\/7312"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.fotografiska.ee\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7273"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}